Mihin suomalaiset käyttävät rahaa?
Suomalaisten kulutustottumukset muuttuvat sitä mukaan, kun elämäntyyli ja koko maailma muuttuu.
Kukapa olisi arvannut vaikkapa 30 vuotta sitten, kuinka paljon rahaa käytämme tietoliikenteen kuluihin ja elektroniikkaan. Olemme kuitenkin suhteellisen maltillisia kuluttajia, emmekä osta kovinkaan paljon palveluita. Mutta mihin suomalaiset sitten käyttävät rahaa? Tunnettu totuus on se, että kulutus kasvaa tulojen kasvun mukana eli kaikki menee, mitä tuleekin. Lue tämä postaus ja kerromme suomalaisten kulutustottumuksista vuonna 2022!
Mihin suomalaisten raha kuluu – millaiset kulutustottumukset meillä on?
Suomalaisten kulutus on kasvanut vuosien varrella paljon, sillä maamme on rikastunut ja esimerkiksi bruttokansantuote eli BKT on ollut nousussa. Vuoden 2021 BKT asukasta kohden on lähestulkoon 42 k€ eli huomattavasti enemmän kuin vaikkapa vielä 1970-luvulla, jolloin vastaava lukema oli reilut 18 k€.
BKT ei ole kuitenkaan kasvanut enää 2008 vuoden laman jälkeen merkittävästi, sillä olimme samalla tasolla ennen lamaa, joka kuritti Suomea pitkään ja ankarasti. Hintojen ja palkkojen nousua sen sijaan on nähty myös viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana ja ne ovat osaltaan vaikuttaneet suomalaisten kulutustottumuksiin.
Suomalaisten raha kuluu pitkälti asumiseen, sillä jopa noin kolmasosa rahasta menee asumismenojen kattamiseen. Vuodesta 2019 tilanne on ainoastaan pahentunut siltä osin, sillä koronapandemian ja Ukrainan sodan, sekä muiden poliittisten päätösten aiheuttama nopea hinnannousu nostaa ennen kaikkea asumiskuluja. Tilastokeskuksen mukaan vuosimuutos 2020-2021 juuri asumiskulujen osalta on jopa 3,1 %. Palkkojen hidas kehitys ei siis kata muutosta.
Suomalaiset käyttävät suhteessa toiseksi eniten rahaa liikenteeseen. Liikenteeseen ja elintarvikkeisiin käytettävä rahamäärä on molempien osalta reilut 11% tulosta. Lisäksi suomalaiset muun muassa matkailevat ja harrastavat vaikka koronapandemia tuleekin näkymään etenkin matkailun osalta tilastoissa kunhan Tilastokeskuksen vuoden 2022 kulutustutkimus valmistuu.
Muihin maihin verrattuna erikoista suomalaisten kulutuskäyttäytymisessä on uhkapelaamiseen ja rahapelaamiseen käytettävä rahasumma. Summa, minkä suomalaiset vuodessa pelaavat on jopa 3 miljardia euroa, eli yli 500 euroa per henkilö. Tähän vaikuttaa muun muassa Veikkauksen monopoli ja suomalainen lottokulttuuri.
Mistä suomalaiset säästävät?
Suomalaisten kulutustottumukset eroavat hieman muiden maiden kulutustottumuksista, sillä tutkimuksen mukaan vähiten rahaa kuluu esimerkiksi koulutukseen ja tietoliikenteeseen. Suomalainen koulujärjestelmä takaa ilmaisen koulutuksen ja vaikka tietoliikenteen voidaan katsoa olevan suhteellisen uusi kululaji, on Suomessa edullinen nettiyhteys, joten siihen ei mene prosentuaalisesti paljon rahaa.
Suomalaiset säästävät myös palveluissa, sillä vaikka verotuksessa voikin hyödyntää esimerkiksi kotitalousvähennystä, koetaan palveluiden usein olevan kalliita joka tapauksessa. Palveluiden hintoja Suomessa nostaa etenkin yritysverotus ja yrittämisen korkeat sivukulut, jotka palvelun hinnalla tulee kattaa.
Kun taloustilanne on heikko joko henkilökohtaisella tai yleisellä tasolla, on palvelut, ravintolassa syöminen ja esimerkiksi matkailu niitä paikkoja, joista suomalaiset ensimmäisenä säästävät. Yleisellä tasolla kulutustilanteen muuttumista ennakoivat katukuvassa näkyvät rakennustelineet, jotka enteilevät uusia asuntoja ja rahankäytön lisääntymistä.
Miten suomalaisten kuluttaminen ovat muuttuneet noin viidessä vuodessa?
Kirjoitimme suomalaisten kulutustottumuksista vuonna 2018, jolloin vuoden 2016 kulutustutkimus oli vielä suhteellisen ajankohtainen. Sen jälkeen on tapahtunut paljon, sillä hidas talouden kasvu vuotta 2008 edeltävälle tasolle vaihtui uuden laman odotukseen ja kulutuksen pienentymiseen esimerkiksi koronapandemian aikana.
Vuoden 2016 tutkimuksen jälkeen myös muut asiat ovat muuttuneet, sillä vastuullinen kuluttaminen, kaupallisuus ja esimerkiksi lihan ja maidon kulutuksen väheneminen ovat vaikuttaneet suomalaisten kulutukseen. Myös raaka-ainepula ja globaalin logistiikan vaikeudet ovat vaikuttaneet kulutukseen, sillä uusia laitteita, autoja tai vaikkapa rakennusmateriaaleja ei saa enää yhtä nopeasti ja yhtä edullisesti. Kotimaasta tai Euroopasta ostaminen on yhä houkuttelevampi vaihtoehto myös uusien EU:n tullisääntöjen vuoksi.
Kotitaloudet ovat edelleen ylivelkaantuneita, mutta esimerkiksi nuorten ylivelkaantuminen on vähentynyt. Yhtenä syynä tähän on se, että lainat, kuten kulutusluotto ovat nykyään valtion määrittämän korkokaton alaisia. Vippejä ei myöskään saa enää pelkillä henkkareilla tai tekstiviestillä keskellä yötä.
Kuluttajien luottamus romahti heinäkuussa 2022 ja luku oli alimmillaan koko mittaushistoriassa 1995–2022. Elokuun mittauksessa luottamus pysyi matalana, muttei enää ollut laskusuunnassa.
Kuluttajien pessimistisyys valtiontalouden, mutta myös esimerkiksi työttömyyden laskun suhteen vaikuttanee kulutukseen vuonna 2022. Voidaankin olettaa, että noin viidessä vuodessa suomalaisista on tullut hetkellisesti pessimistisempiä ja varovaisempia kuluttajia. Viime vuosien epävarmuus sekä nykyinen korkea inflaatio, vaikuttavat myös kuluttajien luottamukseen sekä rahankäyttöön. Ei pakollisia ostoksia saatetaan siirtää myöhemmäksi ja säästetään enemmän pahan päivän varalle. Sähkön, polttoaineen sekä elintarvikkeiden hinnannousu saattaa ennustaa synkkää loppuvuotta kauppiaille ympäri Suomea.
