Miten ja mihin suomalaiset kuluttavat?

Mutta mistä tietää että suomalaiset kuluttavat nykyään enemmän ja tunnistatko itsesi näistä tottumuksista? Saldo.com perehtyi suomalaisten kulutustottumiksiin ja niiden muutoksiin.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset kuluttavat jopa 10 kertaa enemmän kuin 100 vuotta sitten.

Maailma on muuttunut 100 vuodessa huomattavasti, suomalaiset ovat siirtyneet maataloudesta teknologiatalouteen ja kulutustottumukset ovat muuttuneet sen mukaisesti.

20 viime vuoden aikana meno ovat vielä kasvaneet ja monipuolistuneet entisestään. Samalla myös elintaso on noussut esimerkiksi 1999-2008 välisenä aikana 30 %

Viime vuosina kotitaloudet ovat kohdistaneet kulutustaan muun muassa matkailuun ja terveyspalveluihin.

Tilastokeskuksen vanhan tutkimuksen mukaan (2008) suomalaiset kuluttavat eniten asumiseen, johon kuluu 28 % kotitalouksien varoista. Liikenteeseen kulutetaan seuraavaksi eniten eli 15 % varoista. Lähes saman verran kuluu elintarvikkeisiin (12 %) sekä kulttuuriin ja vapaa-aikaan (11 %).

Vuoden 2016 vastaavat luvut ovat hiukan muuttuneet, lähinnä kasvaneet. Asumismenot ovat pysyneet ennallaan eli 28 % varoista menee asumiseen. Elintarvikkeet ja juoma vievät reilut 16 % varoista ja terveyteen liittyvät menotkin jo 5 %. Kulkuvälineiden hankkinnat ovat vielä yksi mainittava kuluerä, reilut 14 %.

Kotitalouksien säästämisaste sen sijaan on miinuksella, -0,9 %. Säästämisaste tarkoittaa säästön suhdetta käytettävissä olevaan tuloon.

Kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset ovat maltillisia kuluttajia ja jäämme vielä OECD-maiden keskiarvo alle.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset ovat vaivihkaa jakaantuneet, tai suomalaisten keskuudessa on syntynyt, kolme erilaista kuluttajaryhmää:

• korkean kulutukset ryhmä

• keskiluokka

• matalan kulutuksen ryhmä

Ensimmäiseen ryhmittymään kuuluvat ylemmät toimihenkilöt, yrittäjät, lapsettomat parit sekä lapsiperheet, joissa on kaksi vanhempaa.

Toinen ryhmä käsittää alemmat toimihenkilöt, maatalousyrittäjät sekä yksinasuvat.

Kolmas ryhmä pitää sisällään työttömät, opiskelijat, eläkeläiset ja yksinhuoltajat.

Kulutustottumukset ovat muuttuneet, kulutusmenot kasvaneet ja kulutuksen rakenne kokonaisuutena monipuolistunut, mutta eri väestöryhmien kulutuksen rakenne muuttunut keskenään samankaltaiseksi. Tämä on tapahtunut siitä huolimatta, että kulutusmenojen erot ovat kasvaneet.

Suomen bruttokansantuote on kivunnut pikkuhiljaa ylöspäin ja viime vuonna julkaistun Tilastokeskuksen laskelman mukaan BKT kasvoi vuonna 2016 1,9 %. Tavaroiden ja palveluiden tuotannosta saatu arvonlisäys oli euroissa huikeat 216 miljardia. Varsinkin kotitaloudet ovat lisänneet kulutustaan.

Aiemmin mainittiin jo, että suomalaiset kuluttavat nykyään yhä enemmän matkailuun sekä terveyspalveluihin, joiden osuus kulutusmenoissa on kasvanut. Mutta mihin muuhun suomalaiset keskittävät menonsa? Yle on listannut 5 asiaa, jotka tuovat kulutuksen kasvun näkyväksi.

1. Ravintolat täyttyvät Kun ajat ovat niukat eikä mielellään kuluteta mihinkään niin sanotusti ylimääräiseen, ensimmäisiä tinkimisen kohteita on ulkona syöminen. Suomessa ravintoloissa syöminen yhdistetään edelleen luksukseen, juhlaan ja muihin erityistilanteisiin, joista luovutaan herkästi, kun on säästettävä jostakin.

Kun ajat ovat paremmat ja rahan kuluttaminen on mahdollista, se näkyy myös ravintoloiden täyttymisenä. Kesäaikaan terasseilla riittää auringonpalvojia ja pöytävaraukset ravintoloihin on tehtävä hyvissä ajoin.

2. Lomamatkat viedään käsistä Myös matkustaminen on ylellisyys, josta tingitään helposti silloin, kun menoja on hillittävä. Suomesta käsin matkustaminen on kallista ja varsinkin silloin jos koko perhe matkustaa.

Taloudellisen tilanteen koheneminen näkyy siinä, että lomamatkat kiinnostavat. Kylmiä kesiä on mahdollista lähteä karkuun etelän lämpöön, varsinkin kaukomatkat ovat kiinnostaneet suomalaisia yhä enemmän.

3. Kalliit kännykät tekevät kauppansa Puhelimia ja muita elektroniikkavälineitä ei vaihdeta uusiin ennen kuin ne menevät rikki. Pelkkä mallin päivittäminen ei riitä ostopäätöksen syyksi. Tästäkin tunnistaa taloudellisesti tiukan ajan.

Nyt kaupoista kuitenkin kysytään yhä enemmän uusimpia lippulaivatuotteita ja useammat suomalaiset ovat kiinnostuneita käyttämään kännykkäänsä sujuvasti myös matkoilla. Halpamallit kiinnostavat enää harvoja.

4. Autot vaihtuvat uusiin Auto on kallis hankinta paitsi ostohetkellä myös ylläpidon kannalta. Ja vaikka auton saisi suhteellisen edullisesti, vakuutusmaksut ynnä muut kulut tuntuvat menoissa.

Kuluttajien luottamus taloudelliseen tilanteeseen näkyy aina ostohaluissa ja kun autot vaihtuvat uusiin, se voi hyvinkin olla merkki talouskasvusta. Kun taloudellinen tilanne on hyvä, ollaan valmiita tekemään suuriakin ostoksia.

5. Rakennustelineet enteilevät kodinkonekauppaa Asuntokauppa ja erityisesti uudisrakentaminen hidastuu, kun kuluttajilla ei ole mahdollisuuksia hankkia uusia asuntoja. Tämä voi hidastaa myös tähän kytköksissä olevaa kauppaa eli esimerkiksi kodinkoneiden uusimista.

Rakennustelineet ja rakennustyömaat, joita nyt näkyy entistä enemmän ainakin suurimmissa kaupungeissa, enteilevät uusia asuntoja, asuntokauppaa sekä liittännäistarvikkeiden ja -palveluiden menekin kasvua. Uudet asunnot kaipaavat myös uusia kodinkoneita.