RegTech - fintechin vastaus lisääntyvään sääntelyyn
Muutamassa vuodessa fintech on muuttunut teknologia-alan erikoisuudesta hallitsevaksi ja nopeasti kehittyväksi menestystarinaksi. Fintech eli finanssiteknologia on muuttanut ja muuttaa tapaamme toimia jokapäiväisen elämän arkiasioissa eli kaikissa rahaliikenteeseen liittyvissä asioissa.
Muutos on tapahtunut jopa hiukan huomaamatta. Käteisen rahan käyttö on vähentynyt ja muut maksutavat yleistyneet. Erilaiset applikaatiot, mobiilimaksaminen ja lähimaksut ovat jo arkipäivää, kun vielä muutama vuosi sitten niitä pidettiin marginaalisina ja jopa turvattomina tapoina maksaa.
Kuten kaikki kehitys, tuo fintechin mukanaan tarpeen sääntelyyn ja koska raha-asioiden turvaaminen voidaan laskea lähes yhdeksi nykyihmisen perustarpeista, on fintechin sääntely vähintään monipuolista. Haasteeseen lisäväriä tuo myös se, että teknologia mahdollista toimimisen valtiollisten rajojen yli, fintech-yritykset eivät sido toimintaansa tiettyyn maahan, vaan toimivat sujuvasti missä vain ja milloin vain.
Keskeisimpiä fintech-alaan liittyviä säädöksiä
Keskeisimmät fintech-alaan liittyvät säädökset koostuvat mystisistä kirjainyhdistelmistä, jotka eivät kerro keskivertokuluttajalle juuri mitään ja siitä huolimatta ne vaikuttavat arkeemme enemmän tai vähemmän.
GDPR: General Data Protection Regulation eli yleinen tietosuoja-asetus on EU: n kansalaisten henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki, joka astui voimaan 2018. Yritysten näkökulmasta tämä tarkoittaa, että jokaisen henkilötietoja käsittelevän yrityksen on otettava tämä asetus huomioon kaikissa toimissaan.
AML: Anti-money laundering eli suomeksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen tarkoittaa yrityksen kannalta, että sen on tunnettava asiakkaansa ja olla valmis havaitsemaan rikolliselta vaikuttava toiminta ja ilmoittamaan siitä Rahanpesun selvittelykeskukselle.
PSD2: Payment Services Directive eli maksupalveludirektiivi astui voimaan syksyllä 2019. Sen tarkoituksena on saattaa maksupalveluita koskeva sääntely kehityksen tasolle. Yritysten näkökulmasta se on tuonut mukanaan järjestelmiin vahvan tunnistautumisen vaatimuksen sekä open banking -teknologian.
CRD/CRR: CRD on luottolaitosdirektiivi ja DRR on EU: n vakavaraisuusasetus ja tämän sääntelyn tarkoitus on parantaa pankkien asemaa vahvistamalla näiden riskienhallintaa sekä vakavaraisuus- ja likviditeettiasemaa.
Basel 3: Uudistuksen tarkoituksena on asettaa pankeille vaatimus varata pääomaa sen ottaman riskin toteutumiseen.
Regulaatio teknologia tehostaa sääntelynmukaisuutta
Monimutkainen ja moniulotteinen sääntely aiheuttaa yrityksissä tietenkin tarvetta toimintojen kehittämiseen, mikä johtaa työmäärän lisääntymiseen. Monitahoinen regulaatio voisi lannistaa toimijat ja haitata liiketoimintoja.
Mutta fintech on alana tunnettu nimenomaan siitä, että se on askeleen edellä innovaatioissa ja aina valmis kehittymään ja luomaan itsensä uudelleen. Fintech yritykset, kuten Saldo, näkevät aina tilan kehitykselle kohti automatisoidumpaa ja toimivampaa teknologiaa.
Regulaatio teknologia onkin yksi fintechin alalaji, sillä sen tarkoituksena on nimenomaan monimuotoisen yritysten sääntelynmukaisuuden tehostaminen. Kun teknologiaa opitaan tai voidaan hyödyntää oikein, se voi säästää ihmistyötunteja ja mahdollistaa kustannussäästöjä, kun sen avulla löydetään päällekkäisyyksiä tai riippuvuuksia sääntelystä.
Samalla, kun regulaation teknologia kehittyy, riskit pienenevät ja alalle saadaan enemmän hallittavuutta ja ennustettavuutta. Sääntely toimii siten enemmän yritysten ja alan hyödyksi kuin sitä lamauttavasti.