Käteisen käyttö vähenee entisestään, raha-asiat yhä enemmän digitaalisessa muodossa
Käteisen käyttö vähenee ja Vain käteinen -kyltit ovat lähes täysin jääneet historiaan, sillä vaikka kyse olisi kuinka pienistä kylämarkkinoista tai messuista tahansa, lähes jokaisella kojumyyjälläkin on jonkinlainen maksupääte mukanaan.
Käteisen käytön uumoillaan vähenevän jopa niin radikaalisti, että Ruotsissa tehty tutkimus käteisen häviävän täysin jo vuoteen 2023 mennessä. Tai toisin sanoen siitä tulee kauppiaille ja palveluntarjoajille kannattamatonta ja sen sijaan tarjolla on jatkossa erilaisia mobiili- ja digitaalisia maksuvaihtoehtoja.
Mutta maksaminen ei ole ainoa asia, joka on muuttumassa digitaaliseen muotoon ja laskeutuu mobiililaitteisiin. Myös muut raha-asiat on entistä helpompi hoitaa millä tahansa laitteella esimerkiksi lainan hakeminen ja turvallinen tunnistautuminen mobiilivarmenteelle, jota jo moni moderni lainapalvelu tukee.
Digitaalisuus nopeuttaa asiointia
Nyky-yhteiskunnassa suositaan nopeutta ja helppoutta. Mitä helpommin ja nopeammin raha-asiat saa hoidettua aina käsillä olevalla mobiililaitteella ja yhdellä pyyhkäisyllä tai parilla klikkauksella sen parempi.
Modernit lainapalvelut ovat malliesimerkki digitaalisesta asioinnista rahoituspalveluissa. Lainan hakeminen on nopeaa ja vaivatonta, kun hakemuksen täyttäminen on mahdollista mobiililaitteella ja lainapäätöksen saa sähköisellä allekirjoituksella.
Tämä sopii nykymaailman tahtiin, jossa on tehtävä nopeita päätöksiä liikkeellä ollessa. Harvalla on enää aikaa tai mahdollisuuttakaan istua lainaneuvotteluissa useita päiviä.
Sama pätee maksamiseen, josta on tullut entistä nopeampaa myös verkkokauppojen ulkopuolella. Moni meistä varmasti hurrasi, kun lähimaksamisen rajaa nostettiin 50 euroon. Pelkkä kortin, puhelimen tai älykellon vilauttaminen maksupäätteelle on ihanan helppoa ja nopeaa!
Kaikki tämä kehitys tukee sitä, että käteisen käyttö Suomessa tulee vähenemään entisestään tulevien vuosien aikana. Jo nyt vain 18 % kuluttajista käyttää käteistä päivittäisiin ostoksiin, kuten tilastoista käy ilmi.
Mobiilimaksamisessa Suomi tulee muutaman askeleen muita Pohjoismaita perässä. Samoin käteisen käyttö Suomessa vähenee hiukan hitaammin kuin naapureilla.
Myös verkkokaupoissa suomalaisten maksukäyttäytyminen poikkeaa naapureista. Suomalaiset suosivat perinteistä tilisiirtoa maksutapana, mutta ruotsalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset ovat siirtyneet kortilla ja laskulla maksamiseen. Tästä voisi tehdä monta herkullista oletusta suomalaisten suhteesta rahaan verrattuna muiden pohjoismaalaisten suhteesta rahankäyttöön.
Käteisen käyttö vähenee - hyvät ja huonot puolet
Siitä, että käteisen käyttö vähenee, on monta mielipidettä. Osa on kehityksestä huolissaan ja osa taas pitää sitä ennen kaikkea hyvänä ja turvallisuutta lisäävänä kehityksenä.
Eniten huolissaan ollaan tietenkin siitä ryhmästä, joka ei sisäistä digitaalisten ja mobiilipalveluiden ominaisuuksia. Itse palvelun käyttöönotto voi olla sellaisen kynnyksen takana, että sen ylittäminen tuntuu mahdottomalta. Miten käy tälle väestön osalla, mikäli käteinen raha kokonaan häipyy jo muutaman vuoden sisällä?
Kehitys on jo nähty pankkipalveluiden kutistumisena. Pieniltä ja keskisuurilta paikkakunnilta pankkien konttorit ovat hävinneet tai niiden aukioloajat ovat minimaaliset. Pankkiautomaatit ovat myös harventuneet huomattavasti.
Haasteena on madaltaa palveluiden käyttöönottoa siten, että ne toimivat helposti ja turvallisesti myös ei-diginatiivilla kansan osalla.
Käteisen käytön väheneminen on myös turvallisuuskysymys. Digitaalisista rahansiirroista jää aina jälki. Kun kaikki raha on digitaalisessa muodossa ja sitä siirretään vain digitaalisia verkkoja pitkin, käy talousrikollisuuden elintila pienemmäksi.
Kun käteinen vähenee, voidaan olettaa että samalla vähenevät mahdollisuudet rahanpesuun, veronkiertoon ja muuhun rikollisuuteen, jossa raha on keskeinen väline. Tai ainakin näistä tulee entistä hankalampaa.
