Positiivinen luottorekisteri - mitä sen käyttöönotto tarkottaisi?

Suomessa on puhuttu positiivisesta luottorekisteristä jo vuonna 2006, mutta tuolloin sitä ei pidetty tarpeellisena. Sitä pidettiin myös hankalana ja kalliina ylläpitää.

Tällä hetkellä Suomessa on käytössä vielä niin sanottu negatiivinen luottorekisteri eli rekisteröiminen koskee ainoastaan maksuhäiriöitä. Kuluttajan tietoihin dokumentoidaan tieto maksamatta sellaisesta jääneestä laskusta tai lainasta, joka on jo ehtinyt aiheuttaa velkomustuomion ja maksuhäiriömerkinnän.

Ylivelkaantuminen tai ongelmat lainojen ja laskujen kanssa voivat kuitenkin syntyä jo ennen maksuhäiriöitä. Positiivisen luottorekisterin käyttöönotto voisi auttaa hankaluuksissa olevia kuluttajia jo ennen kuin varsinainen maksuhäiriö syntyy.

Positiivinen luottorekisteri tarkoittaa kaikkea sitä tietoa, mikä tuo esiin henkilön kyvyn ja halukkuuden suorittaa maksuvelvoitteitaan. Mikäli Suomessa olisi käytössä positiivinen luottorekisteri, saisivat esimerkiksi luotonmyöntäjät reaaliaikaista tietoa kuluttajan olemassa olevista muista lainoista sekä tuloista.

Positiivinen luottorekisteri antaa realistisen kuvan kuluttajan maksukäyttäytymisestä ja paljastaa maksuhalukkuuden ei siis vain näitä koskevia ongelmia.

Kun luotonmyöntäjällä olisi tiedossaan lainanhakijan muut maksuvelvoitteet sekä tulot, olisi helpompi arvioida, voiko hakijalle myöntää vastuullisesti lisää lainaa ja onko tällä realistinen mahdollisuus suoriutua kaikista maksuvelvoitteistaan.

Mahdollinen ylivelkaantuminen olisi mahdollista pysäyttää jo ennen luottotiedot vievää maksuhäiriömerkintää. Toisaalta yksittäinen maksuhäiriö ei välttämättä poistaisi mahdollisuutta saada luottoa, kun maksukyky ongelmien jälkeen on palautunut ja taloudellinen tilanne kunnossa.

Maksuhäiriömerkintä on voimassa useamman vuoden, minä aikana henkilön tilanne saattaa merkittävästi muuttua parempaan suuntaan.

Jo nyt Suomen Asiakastieto ylläpitää rekisteriä, jota voidaan pitää positiivisena luottotietorekisterinä. Rekisteriä ylläpidetään niiden henkilöiden osalta, jotka ovat antaneet luvan tietojensa käsittelyyn.

Tiedot kerätään rahoitusalan yritysten asiakkailta ja asiakastieto luovuttaa tietoja vain muille luotonmyöntäjille ja vain maksukyvyn arvioimista varten luoton myöntämisen yhteydessä.

Maksuhäiriömerkintä tulee vasta kuukausien päästä siitä, kun ongelma on jo ilmennyt. Näin ollen nykyinen negatiivinen luottorekisteri toimii jälkijunassa, kun pyritään arvioimaan mahdollisen lainan myöntämistä.

Nykyisen nopeatempoisen elämäntyylin mukaisesti useimman luottolaitokset myöntävät kulutusluottoa lähes reaaliaikaisesti, siten että kuluttaja saa lainapäätöksen jo lainahakemuksen päätteeksi. Käytännössä laina voidaan myöntää muutaman minuutin kuluessa lainahakemuksen aloittamisesta.

Harvalla kuluttajalla on halukkuutta tai mahdollisuutta odottaa lainahakemuksen käsittelyä useita päiviä, joten myös maksukyky tarkistetaan nykyisin lähes poikkeuksetta erilaisin teknisin menetelmin samalla kun lainahakemusta täytetään. Yleensä tämä maksukyvyn tarkistus tarkoittaa maksuhäiriömerkintöjen tarkistamista.

Maksuhäiriömerkinnän saamisessa voi kuitenkin kestää useita kuukausia, yleensä jopa puoli vuotta. Pahimmillaan tässä ajassa henkilö ehtii kuitenkin hakea ehkä useampia luottoja, vaikka aiemmat maksuvelvoitteet ovat hoitamatta. Koska maksuhäiriöstä ei ole vielä merkintää, luotonmyöntäjät eivät ole tietoisia mahdollisista taloudellisista ongelmista.

Hyvän luotonantotavan mukaisesti luottoa ei myönnetä henkilöille, joilla on jo taloudellisia ongelmia. Eikä se ole rahoituslaitostenkaan edun mukaista. Näin voi kuitenkin käydä kun maksuhäiriömerkintä syntyy viiveellä eikä kuluttajan maksukyvystä ole saatavilla reaaliaikaista tietoa, ei positiivista eikä negatiivista.

Maksuhäiriömerkintä tarkoittaa maksuvelvoitteiden pitkäaikaista laiminlyömistä eli käytännössä lasku tai laskut ovat jääneet maksamatta.

Pelkkä myöhästyminen ei tarkoita maksuhäiriötä, vaan kyseessä on yleensä selkeä maksun laiminlyöminen. Esimerkiksi kuluttajaluotoissa tämä tarkoittaa sitä, että maksuhäiriötä edeltää käräjäoikeuden antama tuomio. Mikäli velkomustuomio annetaan, voidaan kyseinen velka viedä eteenpäin myös ulosottoon.

Maksuhäiriömerkintä on voimassa 2 - 4 vuotta riippuen siitä, onko merkintöjä yksi vai useampia ja maksetaanko velka kokonaisuudessaan. Uudet merkinnät pidentävät voimassaoloaikaa. Mikäli velka maksetaan, on merkintä voimassa 2 vuotta.

Maksuhäiriömerkinnästä puhutaan yleisesti myös luottotietojen menettämisenä. Luottotiedot tarkistetaan muun muassa lainan hakemisen yhteydessä, vuokra-asunnon tai työpaikan hakijalta, vakuutussopimusten yhteydessä ja jopa silloin kun hakee puhelinliittymää. Yleisesti silloin kun solmitaan sopimuksia. Mikäli merkintä tiedoista löytyy, se saattaa hankaloittaa useita perusarkeen kuuluvia toimenpiteitä.

Tämän lisäksi maksuhäiriömerkintään ja luottotietojen menetykseen liittyy negatiivinen sosiaalinen leima. Tämän leiman positiivinen luottorekisteri poistaisi täysin.

• Mahdollistaa luoton myöntämisen myös pienituloisille maksuvelvoitteensa hyvin hoitaneille henkilöille

• Kannustaa kuluttajia pitämään huolta taloudellisista velvoitteistaan palkitsemalla niistä suoriutuvat

• Ei suoraan rankaise maksuongelmista väliaikaisesti kärsiviä merkinnöillä, jotka ovat voimassa vuosia ja vaikuttavat arkeen

• Antaa reaaliaikaista tietoa maksukyvystä sekä kuluttajalle itselleen että rahoituslaitoksille ja muille mahdollisille tahoille

• Tekee lainanmyöntöprosessista luotettavampaa ja riskittömämpää

Kun positiivisessa luottorekisterissä on pääasiassa vain sekä kuluttajan että rahoituslaitosten kannalta positiivisia ominaisuuksia, miksi sitä ei ole vielä otettu Suomessa käyttöön? Argumentteja sekä puolesta että vastaan on esitetty ja vasta nyt puolesta äänet ovat saaneet enemmän painoarvoa.

Mikä rekisteriä vastustaneiden mielestä on ollut suurin haaste? Mika Pohjalan Pro gradu -tutkimus “Positiivinen luottotietorekisteri: uhka liiketoiminnalle vai tie parempaan riskienhallintaan? Suomalaisten sidosryhmien näkemyksiä” vuodelta 2011 valottaa näitä syitä:

Ensinnäkin Luottotietolaki estää tällä hetkellä positiivisten luottotietojen jakamisen. Lain mukaan luottotiedoista saa tallentaa tällä hetkellä vain yksilöinti- tai häiriötietoja eli käytännössä vain maksuhäiriöistä saa tallettaa tiedon.

Positiivisen luottorekisterin käyttöönottoon tarvitaan siis lakimuutos.

Tutkimuksen mukaan toiseksi yleinen asenne positiivista rekisteriä kohtaan on ollut hyvin negatiivinen. Käytännössä kaikkien luotonmyöntäjien olisi asetuttava kannattamaan positiivisen rekisterin luomista ja ylläpitämistä.

Saldo Finance Oyj, johon Saldo.com kuuluu, kannattaa voimakkaasti positiivista luottorekisteriä.

Positiivista luottorekisteriä pidetään tutkimuksen mukaan mittavana taloudellisena kustannuksena. Merkittävimmät kustannukset tulisivat tietoja lähettävään päähän eli luotonmyöntäjille.

Tästä huolimatta moni rahoitusalan yritys on äänekkäästi kannattanut positiivista rekisteriä ja sen mukanaan tuomaa entistä turvallisempaa ja vastuullisempaa luotonmyöntämistä, mikä palvelee sekä asiakkaita että yrityksiä.